Meidän perhe (tuntuupa hauskalta sanoa noin) harjoittelee lomailua. Mietimme, että ennen kuin lähdemme tosi pitkien ajomatkojen taakse, voisi olla hyvä kokeilla, miten matkailu sujuu. Niinpä varasimme hotellihuoneen Porvoosta muutamaksi päiväksi. Ja kyllä, 100 kilometrin päässä kotiovelta olemme lomalla. Vaikka olen käynyt Porvoossa toki ennenkin, en muistanut, miten kaunis kaupunki tämä on. Ihan kuin ulkomailla.
Hotelliasuminen onkin luksusta. Ensinnäkin huoneemme on kaksiosainen, joten Paavon nukkumaanmennessä illalla kahdeksan jälkeen pystyimme jäämään itse vielä hereille ilman hyssyttelyä. Toisekseen suihkusta tulee lämmintä vettä. Ja mikä ihaninta, suihkukahvaa (tai mikä se onkaan) ei tarvitse pitää kädessä. Siinä sitä on ihmettelemistä ja ihasteltavaa! Ehkä meilläkin vielä joskus.
Nyt on hotelliaamiaisen aika. Jotta saisimme siitä mahdollisimman suuren ilon, menemme sinne vuorotellen. Mukavaa olisi tietty syödä kahdestaan, mutta sitten kuitenkin vielä ihanampaa on syödä keskeytyksettä. Josko siellä olisi vielä Hesari?
Paavolle selitin eilen, että nyt lähdetään lomalle rentoutumaan. Ja niin poika sen heti tajusi, normaalin viiden syöttökerran sijaan viime yönä herättiin vain kolmesti. Taidettiin olla loman tarpeessa siis koko perhe.
Otsikon innoittanut lippis muuten pyörii tuossa Simpeleeltä keväällä saapuneessa Ikea-kassissa ja etsii paikkaansa. Olisi pitänyt tuoda se teille, niin olisitte saaneet lomasta mahdollisimman autenttisen kokemuksen.
Matkakuumeinen täällä on jo vähän katkera Porvoon hotellilomasesta, kuulostaa kivalta hotellilta. Ja ennen kaikkea se aamiainen, ah.
Mä muuten niin haluan Paavolle Sen hatun. Jahka se tuosta kasvaa. Porvoo on ollut ihana, enpä muistanutkaan, miten ihana kaupunki tämä on!